Tänään 28.5 vietetään Maailman kuukautispäivää

Koronapandemia nostaa entisestään esille sen, miten kuukautiset aiheuttavat epätasa-arvoa. Esimerkiksi Kuukautisterveyteen ei kohdisteta riittävästi rahoitusta, kuukautisiin liittyy paljon tabuja ja sosiaalisia normeja, joiden seurauksena monen naisen ja tytön ihmisoikeudet eivät toteudu. Kuitenkin myös tänään 300 miljoonalla naisella ja tytöllä on kuukautiset.

Kyse ei ole pienestä asiasta. Kehittyvissä maissa tytöt saattavat joutua olemaan kuukautisten takia poissa koulusta jopa 20 prosenttia koulupäivistä. Tämä vaikuttaa koulumenestykseen ja jatko-opiskelumahdollisuuksiin ja sitä kautta koko maailman tulevaisuuteen.

Puuttuvat kuukautissuojat ja saniteettitilat

Köyhimmissä maissa paketillinen terveyssiteitä on luksusta, johon useimmilla perheillä ei ole varaa. Suojina käytetään tällöin kasveja, vanhoja kankaita ja jopa mutaa. Nämä keinot ovat epähygieenisiä, eivätkä välttämättä suojaa vuodolta. Kuukautisten alkaessa moni tyttö joutuu pysyttelemään kotona. Tähän vaikuttaa myös siistien, yksityisyyden takaavien kouluvessojen puute. Esimerkiksi Intiassa vain 12 prosentilla niistä, joilla on kuukautiset, on mahdollisuus käyttää hygieniatuotteita.

Tabut ja häpeä rajoittavat naisten ja tyttöjen oikeuksia

Hygieniatuotteiden puuttumisen lisäksi tyttöjen elämää vaikeuttavat kuukautisiin liittyvät tabut ja häpeä ympäri maailman. Nepalin maaseudulla tyttö saatetaan eristää viikoksi kaikista ihmiskontakteista kuukautisten alettua. Iranissa uskotaan yleisesti, että kuukautiset tekevät naisesta likaisen ja ovat sairaus.

Huono hygienia altistaa sairauksille

Yhdysvalloissa on herätty siihen, että kodittomia naisia on sairastunut vakavasti kuukautisiin liittyvän huonon hygienian takia. Malawissa ja monissa muissa maissa suurin ongelma kuitenkin on, että kuukautisista ei puhuta lainkaan. Tytöt eivät siis tiedä, mitä heidän kehoilleen tapahtuu tai miten terveyttä pitää hoitaa kuukautisten aikana.

Miten koronapandemia vaikuttaa?

Tiedonsaanti on vaikeutunut
Koulujen ja erilaisten neuvontakeskusten sulkeminen vaikeuttaa oikean tiedon saantia, myös kuukautisista. Lisäksi naisilla ja tytöillä on keskimäärin miehiä vähemmän mahdollisuuksia käyttää internettiä ja etsiä sitä kautta tietoa.

Kuukautisiin liittyvän häpeän, stigman ja tabujen rikkominen hidastunut
Esimerkiksi vuonna 2019 Maailman kuukautispäivänä järjestettiin 726 tapahtumaa 74 maassa. Avoin puhe ja kuukautisia julkiseen keskusteluun nostavat tapahtumat vähentävät häpeää, stigmaa ja tabuja – tänä vuonna suuriin tapahtumiin ei ole mahdollisuuksia.

Hygieniatarvikkeiden saaminen vaikeutunut entisestään
Tehtaiden sulkeminen ja kuljetusketjujen häiriöt ovat aiheuttaneet joissakin paikoissa pulaa kuukautissuojista. Samaan aikaan naiset ja tytöt kokevat koronapandemian taloudelliset vaikutukset kaikista voimakkaimmin – naiset työskentelevät usein aloilla, jotka kärsivät pandemiasta eniten. Tämä tarkoittaa myös sitä, että kuukautissuojiin ei välttämättä ole varaa edes niillä, jotka ovat ennen pandemiaa pystyneet suojia hankkimaan.

Yli 70 prosenttia globaalista terveydenhoitohenkilökunnasta on naisia
Suurin osa hoitoalalla työskentelevistä on naisia, joilla on kuukautiset. Kuukautisterveyden hallinnointi on haastavaa pandemian aikana. Ensinnäkin, koska suoja-asun pois ottaminen on turvallisuus riski ja toiseksi, koska hoitohenkilökunnan tauot ovat usein lyhyitä ja epäsäännöllisiä. Tämä vaikeuttaa kuukautisterveyden hoitamista.

Naisten ja tyttöjen erityistarpeet tulee ottaa huomioon kaikissa koronapandemian vastaisissa ohjelmissa.
Jos seksuaali- ja lisääntymisterveyteen ja -oikeuksiin ei panosteta koronapandemian vastaisissa interventioissa, on tuloksena sukupuolten välisen epätasa-arvon kasvu. Kehitystyössä ja humanitaarisessa avussa tulee panostaa seksuaaliterveyden ja -oikeuksien toteutumiseen, joka on täysin alirahoitettu alue.

Terveydenhoitohenkilökunnalle pitää taata riittävät tauot ja mahdollisuus hoitaa kuukautisterveyttä turvallisesti myös pandemian aikana.

Kampajapäivää voi seurata somessa: #PeriodsInPandemics #ItsTimeForAction, #MHDAY2020

Lisätietoja
Elina Korhonen
Kansainvälisten asioiden johtaja| Väestöliitto ry
elina.korhonen@vaestoliitto.fi

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.