Aila Paloniemi: Naisten ja tyttöjen aseman parantamisessa riittää työtä

Aila PaloniemiOlen todella iloinen reilu vuosi sitten julkaistusta, UM:n teettämän kehitysyhteistyötä koskevan kyselyn tuloksista. Selvä enemmistö kyselyyn vastanneista suomalaisista, 85 % pitää kehitysyhteistyötä tärkeänä ja aiempaa useampien mielestä kehitysyhteistyöllä on ratkaiseva merkitys kehitysmaiden nostamisessa pois köyhyydestä. Suomalaiset kannattavat erityisesti naisten ja tyttöjen aseman edistämistä ja se onkin yksi Suomen kehityspolitiikan painopisteistä. Ilmastonmuutoksen ja köyhyyden lisäksi kehitysmaissa sukupuolten välinen epätasa-arvo on yksi suurimmista ongelmista.

Naiset ovat avainasemassa, kun mietitään keinoja, joilla ruoka saadaan riittämään koko maailman väestölle. Joissakin maissa naiset tekevät kahdeksankymmentä prosenttia maatalouden töistä. Silti useimmissa kehitysmaissa naiset ja tytöt eivät saa lain mukaan periä tai omistaa maata. Pahimmillaan leski tai tyttäret joutuvat lähtemään tilalta, kun perheen isä kuolee. Ilman koulutusta he jäävät tyhjän päälle ja näin naisten köyhyys periytyy sukupolvelta toiselle. Sekä Maailman elintarvikejärjestö FAO:n, Kansainvälisen valuuttarahasto IMF:n että Maailmanpankin tutkimukset osoittavat, että maata omistavat naiset käyttävät tilan tuloista suuremman osan perheen ruokkimiseen kuin miehet. Esimerkiksi Nepalissa lapset kärsivät aliravitsemuksesta puolet vähemmän silloin, kun perheen äiti on maanomistaja. Maanomistus on poliittinen kysymys, koska maan omistaminen tuo valtaa paikallisessa kyläyhteisössä. Kun naisilla on valtaa, he ovat myös vähemmän haavoittuvaisia väkivallalle ja hyväksikäytölle.

Kehityspoliittisen toimikunnan keväällä julkaistun arvioraportin aiheena on Tasa-arvon tila Suomen kehitysyhteistyössä ja – politiikassa. Valitsimme tämän aiheen, koska ensimmäistä kertaa Suomen kehityspolitiikan historiassa naiset ja tytöt on nostettu kehityspolitiikan kärkeen omaksi erilliseksi painopisteekseen. Lisäksi tasa-arvoa on määrä edelleen edistää myös läpileikkaavasti kaikessa toiminnassa kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti.

Harvalla, jos yhdelläkään toisella kehityspoliittisella teemalla on takanaan niin vahva ja laaja-alainen tuki kuin naisten ja tyttöjen aseman ja oikeuksien edistämisellä. Sukupuolten välinen tasa-arvo on myös ollut tärkeä osa kehityspolitiikkaa jo vuosikymmenien ajan. Tämä herättää luonnollisesti suuria odotuksia, joita Suomen tulee pystyä lunastamaan.

Tämä erittäin positiivinen lähtökohta on myös haaste. Riskinä on, että laajasti hyväksytyn ja suomalaiseen arvomaailmaan oleellisesti kuuluvan tavoitteen kuvitellaan toteutuvan ikään kuin itsestään myös kehitysyhteistyössä. Näin ei kuitenkaan ole.

Tähän itsestäänselvyys -asenteeseen liittyy kenties se suurin myytti, jota olemme raportillamme halunneet murtaa. Samanaikaisesti haluamme painottaa, että Suomella on kaikki eväät ponnistaa vieläkin pidemmälle ja näyttää malliesimerkkiä kansainvälisillä kentillä, kuten Euroopan unionissa.

Pitkään tasa-arvotyötä tehneet tahot tietävät, että sukupuolten tasa-arvon ja oikeuksien edistäminen on pitkä ja joskus myös turhauttava tie sekä kotimaassa että kansainvälisesti. Vahvan poliittisen tuen ja tahtotilan lisäksi, naisten ja tyttöjen asema vaatii kansainvälisten sopimusten toimeenpanoa ja seurantaa, pitkän aikavälin vaikuttamista ja visiointia, ohjeistusta sekä riittäviä resursseja, arviointia ja jatkuvaa oppimista – myös muilta.

Raportin tarkoitus on tarjota kattava kokonaiskuva tasa-arvotyöstä Suomen kehityspolitiikassa ja herättää keskustelua siitä, kuinka Suomi voi edistää entistä tehokkaammin naisten ja tyttöjen asemaa maailmalla.  Koska tasa-arvo on myös korkealla Suomen kestävän kehityksen toimintaohjelmassa, toivomme, että raporttimme auttaa vahvistamaan Suomen kestävän kehityksen profiilia tasa-arvon näkökulmasta.

KPT:n arvioraportin keskiössä on tuttuun tapaan nykyisen hallituksen politiikka ja sen arviointi. Tarjoamme päättäjien ja suunnittelun käyttöön mahdollisimman konkreettisia suosituksia, joita olemme pohtineet koko KPT:n voimin. Erityisen arvokkaan kontribuution tälle työlle ovat antaneet ensimmäistä kertaa KPT:n kokoonpanossa olevat Naiset ja tytöt painopistealueen edustajat sekä UM:n kumppanuusjärjestöt, joiden asiantuntemukseen olemme voineet nojata matkan aikana.

Toivomme, että erityisesti ulkoministeriö tarttuisi raportin suosituksiin ja voisimme jatkaa keskustelua niistä osana UM:n uudistustyötä.

Olen erittäin iloinen, siitä että myös eduskunnan ulkoasiainvaliokunta on luvannut ottaa arvioraportit tästä lähtien systemaattisesti valiokunnan käsiteltäväksi.

 

Aila Paloniemi
kansanedustaja (kesk.)
Kehityspoliittisen toimikunnan pj
Ulkoasiainvaliokunnan jäsen

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.